Kaksi kertaa olemme viettäneet juhannuksen kokonaan ja ihan tarkoituksella kaupungissa. Edellisvuonna matkustimme Tampereelle ja viime vuonna Helsinkiin. Kerron tässä nyt vähän Tampereen reissusta. Ennen matkaa kuvittelimme, että kaikki ihmiset olisivat paenneet kaupungista omille tai tuttaviensa kesämökeille ja tällä kertaa tulisimme juhlimaan eksoottista juhannusta autiossa hotellissa keskellä aavekaupunkia. Nopeasti kuitenkin ymmärsimme, että ajat ovat muuttuneet.
Majoituimme Pyynikin harjun kupeessa sijaitsevaan Scandic Rosendahliin. Vastoin ennakkokuvitelmia hotellin parkkipaikka oli lähes täynnä ja viimeistään hotellin aulassa huomasimme, ettemme todellakaan tulisi olemaan yksin. Lapsiperheita näytti olevan liikkeellä sankoin joukoin. Scandic Rosendahl sijaitsee lähellä keskustaa, mutta samalla myös kävelymatkan päässä Särkänniemestä. Siinä ehkä eräs syy lapsiperheiden suureen määrään, mutta muitakin syitä löytyy. Hotellin lähellä on viihtyisää puistoaluetta lasten leikkipaikkoineen sekä kaksi mukavaa uimarantaa: Pyynikin uimaranta sekä Rosendahlin uimaranta. Hotellissa on myös ihan kiva saunaosasto pienen uima-altaan kera, mutta siellä kävimme vain nopeasti viimeisenä aamuna piipahtamassa, koska lähellä olevat rannat olivat kuitenkin lämpimällä kesäsäällä kiinnostavampi vaihtoehto.
Vietimme juhannusaattoa leppoisasti piknikillä Pyynikin uimarannan läheisyydessä. Lapset saivat leikkiä alueen leikkipaikoissa niin pitkään kuin halusivat, kesäilta oli kaunis, ihmisiä oli liikkeellä jonkin verran ja kaikki vaikuttivat hyväntuulisilta. Voi juhannusta näinkin juhlia!
Tarkoitus oli mennä hotellilta kävellen Särkänniemeen ja niin myös juhannuspäivän aamuna teimme. Polku Pyynikin näkötornille lähti kätevästi aivan hotellin edestä ja vaikka rinne onkin jyrkkä, pääsimme nopeasti harjun päälle. Emme tällä kertaa pysähtyneet munkkikahville näkötornin kahvilaan vaan jatkoimme saman tien polkua alas harjun toisella puolella. Ilomäentien ja Ammattikoulunkadun risteyksessä valitsimme tietysti väärän suunnan (pitää valita Ilomäentie), mutta pienen eksyilyn jälkeen pääsimme lopulta ihan kätevästi Särkänniemeen. Mennessä kävelymatka tuntui lapsistakin sopivalta, kun päivä huvipuistossa häämötti vielä edessä päin, mutta takaisin päin tullessa jalat alkoivat jo painaa. Poika taisikin matkustaa olkapäillä ylämäen harjulle. Matkaa on kuitenkin vain alle kaksi kilometriä eli kyllä se kävellen onnistuu.
Päivä Särkänniemessä ansaitsee joskus oman juttunsa, mutta tässäkin voin sanoa, että paikka on oma suosikkini Suomessa. Käynti Näsinneulan näkötornissa on lapsille aina yhtä vaikuttava kokemus, Akvaario on juuri sopivan kokoinen ja Koiramäen eläinpuisto kiva paikka. Huvilaitteissa riitti tekemistä niin rämäpäiselle isosiskolle kuin vähän pienemmälle pikkuveljellekin. Ranneke, jolla pääsee joka paikkaan, helpottaa elämää huomattavasti, kun ei tarvitse myöhemmin enää pähkäillä, mitä sisäänpääsy esimerkiksi Koiramäen eläinpuistoon erikseen maksaa tai että oliko joku paikka varmasti hintansa arvoinen. Perheen lompakonhaltija voi asetella ajatuksensa vaikka niin, että mitä ahkerammin jaksaa päivän aikana alueella kiertää, sitä halvempaa se tavallaan on.
Juhannuspäivän iltana kävimme vielä kävelyllä Tampereen keskustassa. Siellä tuntee joka kerta olonsa jotenkin kotoisaksi. Se paikka on ihmisiä varten tehty. Meidän epäonneksemme poika päätti uhmaikänsä keskellä tempaista siihen kohtaan kunnon känkkäränkän, jota ei edes jäätelöannos tahtonut millään lievittää. Kävelykierros Laukon torilta Hämeensillan ja Koskikeskuksen kautta takaisin Laukon torille olikin siis tällä kertaa ehkä hitusen stressaavampi kuin oli tarkoitus. Näin joskus käy ja syykin on yleensä olemassa: kävelyreissu kivan Särkänniemi-päivän jälkeen taisi olla jo liikaa. Silloin ei aikuinen voi muuta tehdä kuin nostaa kädet pystyyn oman virheen merkiksi ja ottaa askel taaksepäin eli tässä tapauksessa suunniteltua nopeammin takaisin hotellille, jossa sitten pienen levon jälkeen olikin oikein kiva loppuilta. Kuten jokainen lapsiperhe tietää, reissatessa aina sattuu ja tapahtuu, mutta kun matkan jälkeen kaikilla on hyvä mieli, silloin on onnistuttu.
Tärkein opetus tästä reissusta meille oli se, että mökkijuhannus ei ole enää Suomessa ainoa vaihtoehto vaan ihan yhtä hyvin tätä keskikesän juhlaa voi viettää myös kaupungissa.
Jos tykkäsit tästä jutusta, niin käy Facebookissa tykkäämässä myös sivustamme, niin pääset helposti lukemaan seuraaviakin juttuja & vinkkejä. Voit myös jakaa Facebook-sivumme kavereillesi, jos arvelet heidän tällaisista koko perheen seikkailuista pitävän.
