KOKO PERHE REISSAA
Suomi

Lasten kanssa sienestämässä

Lasten kanssa sienestämässä

Sienestäminen on lasten kanssa jotenkin helpompaa kuin marjojen poimiminen. Sienestäessä ei nökötetä niin paljon paikallaan (ellei käy oikein hyvä tuuri) vaan kuljeskellaan pitkin metsiä ja yritetään löytää saalista. Sienestämisessä on seikkailun makua ja siitähän lapset yleensä tykkäävät.

Tärkein sääntö sienestämisessä on tietysti se, että kannattaa poimia vain niitä sieniä, jotka varmuudella tunnistaa. Kun sienestää pienten lasten kanssa, on hyvä olla toinenkin sääntö: sieniin ei saa koskea ilman lupaa. Jotkut sienistä ovat hyvin myrkyllisiä, joten tämä on tärkeä asia. Lapset ovat erilaisia, mutta jopa meidän kohtalaisen villi viisivuotias on oppinut tämän säännön ilman mitään suurempaa vääntöä. Kun pari vuotta sitten annoimme pojan ensimmäistä kertaa poimia kantarelleja, mietimme vähän sitä, että alkaako hän myös omin päin koskea sieniin, mutta niin ei ole tapahtunut. Poika ymmärtää, että osa sienistä on vaarallisia ja esimerkiksi punaiseen kärpässieneen ei saa koskettaa edes kengänkärjellä. Ehkä pieni vaaran tuntu tekee sienestämisestä myös kiinnostavaa.

Syksyn Muumi-lastenvaatemallisto nyt myynnissä!

Syyskuu-paita 19,90 €.

Meillä viisivuotias saa poimia vain kantarelleja ja herkkutatteja. Ne on helppo tunnistaa eikä käsiinkään tartu mitään silmiä kirvelevää. Lapsella käsi kuitenkin livahtaa hieromaan silmää ennen kuin aikuinen ehtii siihen reagoida ja jos kädessä on vaikka rouskujen valkoista maitiaisnestettä, niin itkuhan siitä tulee. Rouskujen poimiminen on siis aikuisten puuhaa. Keräämme joskus myös haperoita, kehnäsieniä, orakkaita ja lampaankääpiä, mutta niihinkään lapsi ei ole saanut vielä koskea ja ihan vain sen takia, ettei homma mene liian monimutkaiseksi. Kantarellista on hyvä aloittaa, se on helppo tunnistaa eikä mikään myrkkysieni näytä samanlaiselta. Jokainen tuntee oman lapsensa parhaiten ja osaa arvioida, missä iässä lapsen voi antaa kerätä itse sieniä.

Turha yrittää piileskellä, me löydetään teidät kyllä!
Hyvä piilo, mutta ei tarpeeksi hyvä.

Suppilovahveroita löytyy joskus pitkälle syksyyn asti ja niitä olemme käyneet poimimassa myös lasten kanssa. Koska suppilovahveron voi huonolla tuurilla sekoittaa johonkin myrkylliseen seitikkiin, niin meillä viisivuotias ei niitä poimi vaan jokainen sieni kulkee aikuisen käsien kautta. Lapsen tehtävänä on tarkkasilmäisenä etsiä sammaleen ja varpujen sekaan piiloutuvia suppilovahveroryppäitä. Kiinnostava tehtävä selvästi sekin.

Herkkutatti.
Herkkutatteja, kosteikkovahveroita ja kantarelleja. Sienten poimiminen on hauskaa, mutta puhdistaminen ei. Mitä isompi saalis, sitä isompi työ kotona. Mutta kyllä sen jaksaa tehdä, kun tuloksena on hyvää ruokaa.

Tänä vuonna löysimme ensimmäistä kertaa kosteikkovahveroita. Sieni on aika samanlainen kuin suppilovahvero, mutta jalka oli hyvin oranssi ja sienet kasvoivat melkein suoraan purossa. Jos joku on sitä mieltä, että tavallisia suppilovahveroita nuo ovat, niin ei se mitään. Kumpikin sieni on turvallinen ja herkullinen ruokasieni.

12-vuotias tuntee jo yleisimmät sienet ja osaa niitä myös poimia. Kantarelleja hän käy joskus lähimetsästä poimimassa yksinkin. Mutta syövätkö lapset meillä sieniä? Molemmat ovat joskus maistaneet, mutta eivät ole sen jälkeen enää halunneet edes puhua asiasta. Vanhempi todennäköisesti kiinnostuu kohta maistamaan uudestaan, mutta viisivuotiaan kasvojen ilmeistä saattoi päätellä, että seuraavaan kertaan voi kyllä mennä muutama vuosi ellei vuosikymmen. Mutta kun oppii poimimaan sieniä, niin joskus niitä ehkä oppii syömäänkin. Ja ellei opi, niin voi niitä silti kerätä; syöjiä ainakin kantarelleille ja herkkutateille varmasti löytyy.

Martinex. Kaikkea kivaa lapsille. Käy tutustumassa!

8,90 €
Yli 49 euron tilauksiin toimituskulut 0 €!

Lopuksi vielä mukava havainto sieniretkeltä viisivuotiaan kanssa. Kun olimme jo palaamassa autolle, poika käveli hitaasti perässä ja näin, että hän poimi itsekseen puolukoita ja heitti niitä aina välillä kourallisen suuhunsa. Jotenkin tuntuu oikealta, että Suomessa lapset oppivat keräämään metsistä syötävää. Tuli hyvä mieli.

Kosteikkovahvero.

Jos tykkäsit tästä jutusta, käy Facebookissa tykkäämässä myös sivustamme, niin pääset helposti lukemaan seuraaviakin juttuja & vinkkejä. Voit myös jakaa Facebook-julkaisujamme kavereillesi, jos arvelet heidän tällaisista koko perheen seikkailuista pitävän. Voit seurata meitä myös Blogit.fi-sivustolla.

https://www.facebook.com/Reissuperhe

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *