KOKO PERHE REISSAA
Suomi

Suomen ympäri 12 päivässä – osa 4

Suomen ympäri 12 päivässä – osa 4

Neljäntenä matkapäivänä suuntaamme jo aikaisin aamulla kohti Kolia. Ukko-Kolin kallioilla syömme tukevan aamiaisen edessämme yksi Suomen tunnetuimmista maisemista. Tällä kertaa emme viivy Kolilla pitkään vaan suuntaamme heti aamupalan jälkeen kohti pohjoista. Matkalla heitämme hyvästit helteille Sotkamossa, sekoilemme navigaattorin kanssa ja kyllä, tänään vihdoin näemme ensimmäiset porot Kuusamossa! Ajokilometrejä kertyy päivän aikana 525.

Koli.

Tästä pääset sarjan alkuun: Suomen ympäri 12 päivässä – alkusanat.

Tätä ei ollut varsinaisesti suunniteltu etukäteen, mutta koska heräsimme kaikki aikaisin emmekä olleet kovin nälkäisiä, päätimme syödä aamiaisen vasta Kolilla. Niinpä pakkasimme vain ripeästi kamat autoon, siivosimme nopeasti mökin ja karistimme mukavan mutta vähän erikoisen majapaikkamme pölyt jaloistamme. Hyttyset olivat häirinneet jokaisen unta, ilmeisesti niitä pääsi livahtamaan sisälle jostakin salaisesta aukosta, jota emme olleet huomanneet.

Koli

Olimme Kolin luontokeskuksella niin aikaisin, ettei keskus ollut vielä edes avautunut. Itse asiassa lähdimme aamiaisen jälkeen jo jatkamaan matkaammekin ennen kuin keskus kymmeneltä avasi ovensa. Vierailumme oli siis tällä kertaa todella lyhyt, mutta silti oikein mukava. Seuraavalla kerralla viivymme varmasti pidempään.

Koli. Kiskohissi oli ainakin pojan mielestä aika jännä kulkupeli.
Maisema Ukko-Kolilta.

Löysimme vähän sivummalta mukavan paikan aamiais-piknikkiämme varten. Maisema oli epätodellisen kaunis ja ilmakin täydellinen. Tunnelma oli melkein harras, kun jokainen vain söi hiljaa ja ihaili maisemaa. Tai sitten kaikilla oli jo niin kova nälkä, ettei syömisen lomassa vain ehtinyt sanomaan mitään. Oli miten oli, eipä ole aamukahvi vähään aikaan maistunut yhtä hyvältä.

Aamiainen Kolilla. Sanomattakin on selvää, ettei meidän jäljiltämme jää luontoon ainoatakaan leivänmurua isompaa roskaa. No, sanoin sen nyt kuitenkin.
Ukko-Kolille joutuu vähän kiipeämään, mutta ei rappusia kuitenkaan paljon ole.

Kolilta matka jatkui kohti Sotkamoa. Olin etsinyt kartasta Kolin ja Kuusamon väliltä jotakin kivaa pysähdyspaikkaa, jossa olisi uimaranta ja päätynyt lopulta Hiukan hiekkarantaan Sotkamossa. Tänään istuisimme autossa monta tuntia ja sillä, että olimme liikkeellä jo niin varhain aamulla, saimme hankittua itsellemme kiireettömän rantapäivän.

Lue myös: Unelmien vuokramökki talvella.

Hiukan uimaranta

Hiukan uimaranta, Sotkamo.

Kainuun Rivieraksikin kutsuttu Hiukan hiekat sijaitsee aivan Sotkamon keskustassa. Se on iso uimaranta, josta löytyy kaikki tarpeelliset palvelut: lasten leikkipaikka, grilli/kahvila sekä hyvät wc/suihkutilat. Ranta on matala ja hienohiekkainen eli lapsiperheelle juuri sopiva.

Matkamme viimeinen hellepäivä kuumensi rantaa sellaisella voimalla, että aika nopeasti katsoimme viisaammaksi siirtyä avoimelta hiekalta puiden varjoon. Ylhäällä harjulla on myös luontopolku, mutta sitä emme lähteneet tällä kertaa kiertämään.

Hiukan uimaranta, Sotkamo.
Hiukan uimaranta, Sotkamo.
Hiukan uimaranta, Sotkamo.
Hiukan uimaranta, Sotkamo.

Matkalla Kuusamoon

Navigaattori on automatkalla kätevä apuväline. Vieraassakin paikassa kohde löytyy, kunhan osoite on näpytelty oikein. Meillä on käytössä vain puhelimessa olevat sovellukset, mutta niiden kanssa olemme pärjänneet ihan hyvin. Aina kaikki ei kuitenkaan mene ihan nappiin. Ehkä sinullekin on joskus tullut vastaan tilanteita, jolloin itseäkin huvittaa, miten sokeasti ihminen voikaan navigaattoriin luottaa. Meille tapahtui niin matkalla Sotkamosta Kuusamoon.

Tankkasimme Sotkamossa sekä auton että itsemme. Navigaattoriin oli asetettu seuraavaksi kohteeksi Kuusamo, jossa kävisimme ostamassa isomman satsin ruokaa, sillä seuraavassa mökissämme Rukatunturin liepeillä tulisimme viettämään kaksi yötä. Ennen Kuusamoa pitäisi olla Reijo Kelan jo 1988 suunnittelema ympäristötaideteos Hiljainen kansa, jolla ajattelin yllättää lapset ja saada heidätkin ehkä hetkeksi hiljaisiksi.

Kaikki sujui hyvin Ristijärvelle asti. Tulimme risteykseen, mutta en mitenkään ymmärtänyt, että rauhallinen tie edessämme oli itse asiassa valtatie 5, jonka varrella Hiljainen kansakin olisi, ja meidän tulisi kääntyä oikealle. Navigaattori kuitenkin sanoi, että käänny vasemmalle. Näin, että edessä oli kyltti oikealle, jossa luki Kuusamo 202. Sain pysäytettyä auton ennen risteystä olevaan tienhaaraan ja totesin vaimolle, että onpa outoa. Pyysin häntä katsomaan oman puhelimensa navigaattorista, mitä se sanoisi. Meni pari minuuttia ja vaimon navigaattori, tällä kertaa englanniksi, käski myös kääntymään vasemmalle. Niin hullulta kuin se tuntuukin, niin navigaattorin ohjaamina käännyimme siis vastakkaiseen suuntaan, mihin kyltti ohjasi.

Katso täältä myös Kuukauden luontokuva: Kettu nukkuu.

Ongelman ydin oli siinä, ettei meillä ollut mukana minkäänlaista Suomen karttaa. Puhelimen näytöltä on vaikea saada kokonaiskuvaa siitä, missä oikein mennään. Jotenkin kai ajattelin, että navigaattori tietää lyhyemmän reitin. No, ei se ollut lyhyempi, mutta tulipa nähtyä esimerkiksi sellaisetkin paikat kuin Puolanka, Näljänkä ja Taivalkoski. Täytyy kyllä sanoa, että usko alkoi jo jossakin vaiheessa horjua. Kun navigaattori käskee ajamaan tätä tietä sata kilometriä ja edessä näkyy enimmäkseen mutkia ja kuoppia, niin silloin todellakin toivoo, että olemme menossa edes oikeaan suuntaan.

Mutta Kuusamoon pääsimme eikä kenenkään hermo pettänyt matkalla. Hiljainen kansa tosin jäi tällä reissulla näkemättä, mutta seuraavalla kerralla sitten. Takapenkille tästä ajomatkasta täydet kymmenen pistettä!

Kuusamo löytyi lopulta.

Heti Kuusamon yläpuolella se sitten viimein tapahtui: ensimmäiset porot astelivat majesteetillisesti keskellä ajotietä. Olin porukasta ainoa, joka oli ollut näin pohjoisessa aiemmin, joten porojen viileäntyyni käytös liikenteen seassa teki muuhun perheeseen suuren vaikutuksen. Niiden olemus kertoi yksiselitteisesti, että ne omistivat tämän paikan.

Koko matkan aikana näimme pojan laskujen mukaan 227 poroa. Hän osaa kyllä laskea, mutta tällä kertaa kukaan muu ei saanut hänen laskutavastaan selkoa. Oikeasti poroja oli paljon enemmän. Kaikkien mielestä porot olivat juuri niin sympaattisia kuin vain etukäteen pystyi kuvittelemaan ja niiden näkeminen yksi koko tämän matkan hienoimmista kokemuksista.

Poroja!

RukaTupa

Matkan neljännen ja viidennen yön viettäisimme Motelli RukaTuvan mökissä, aivan Kuusamo-Kemijärvi tien läheisyydessä. Pienellä kurkotuksella mökin pihalta saattoi puiden takaa nähdä jopa vilauksen Rukatunturista. Mökki oli juuri sellainen, mitä pitkän ajopäivän jälkeen kaipasimme. Olimme viime tingassa vaihtaneet teltassa nukkumisen tähän mökkiin, joten ehkä sekin lisäsi tyytyväisyyden tunnetta. Pilviä alkoi jo kerääntyä taivaalle ja sadekuuroja olisi luvassa, mutta meillä olisi tukeva katto päämme päällä.

Mökki oli sisältä kiva ja siellä pystyi laittamaan normaalisti ruokaa. Mökissä oli myös pieni suihku eli ensimmäistä kertaa tällä reissulla suihkuun mennäkseen ei tarvinnut lähteä mihinkään. Mökki oli lisäksi ihan kuvauksellinen, kunhan osasi valita kamerakulman oikein.

RukaTupa Cottages.

Mutta jos kuvakulman valitsi väärin, niin silloin kyllä paljastuu heti, ettei aamukahvilla katsella mitään huippumaisemia vaan Motelli RukaTuvan takapihaa. Kaikki kuitenkin toimi hyvin eikä hintakaan ollut paha. Mies vastaanotossa oli ystävällinen ja toi lapsille mölkyn ja sulkapallopelinkin ajanvietteeksi. Poika muistaakin tämän paikan mölkkymökkinä.

Seuraavana päivänä olisi sitten vuorossa se, josta olimme puhuneet jo ainakin puoli vuotta: Pieni karhunkierros. Miten sujuisi lapsilta 12 kilometrin tarpominen kohtalaisen raskaassa maastossa? Olisiko reitin varrella ruuhkaa, kun puoli Suomea oli päättänyt kiertää tuon klassikkoreitin samana kesänä (toinen puoli kiersi sen jo viime vuonna)? Olimme varautuneet sotaan hyttysiä vastaan suihkein, geelein ja hyttyshatuin. Söisivätkö hyttyset meidät kuitenkin?

Äkkilähtö-mökeissä nyt jopa -20% alennus!

Seuraa meitä Blogit.fi-sivustolla tai Facebookissa.

Kiitos, jos jaat Facebook-julkaisujamme myös kavereillesi!

Alempana on vielä muutama esimerkki tuotteista, joita voit löytää Ostoskeskuksestamme ja kumppaneidemme sivuilla on tietysti tuhansittain lisää. Toivon, että käyt joku päivä kurkkaamassa myös siellä, niin pystymme jatkamaan näiden juttujen julkaisua. Kiitos!

Vallila x Ellinoora.

Olisiko tässä uusi matto keittiöön?

Vallila & Jalostaja.

Erilainen termospullo. Ivana Helsinki.

Natural Goods Company.
Natural Goods Company.

Muumituotteita.

Martinex.

OVAL SPLIT -tunika, Silence

Papustories.

Tästä Ostoskeskukseen.

Papustories.

Tästä pääset sarjan seuraavaan osaan Suomen ympäri 12 päivässä – osa 5.

Tästä pääset sarjan edelliseen osaan: Suomen ympäri 12 päivässä – osa 3.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *