KOKO PERHE REISSAA
Suomi

Teijon kansallispuisto – laaja oppimäärä

Teijon kansallispuisto – laaja oppimäärä

Kalasuntti. Totin luontopolku. Roosinniemi. Matildanjärven kierros. Nenustannokka. Kokosin tähän juttuun kaikki tähänastiset kokemuksemme Teijon kansallispuistosta. Jos suunnittelet vasta ensimmäistä vierailuasi Teijolle, varsinkin lasten kanssa, niin tämän paketin luettuasi sinulla on jo aika hyvä käsitys siitä, mitä Teijolta löytyy.

Teijon kansallispuisto sijaitsee siis Salossa. Se on perustettu vasta äskettäin eli 2015 ja sen kokonaispinta-ala on noin 34 neliökilometriä. Olemme käyneet Teijolla kaikkina vuodenaikoina ja tietysti kokemus on erilainen kesähelteillä kuin talvipakkasilla, mutta kauniit maisemat toimivat kyllä ympäri vuoden.

Kalasuntti

Kalasuntti. Teijon kansallispuisto.

Tässä maailmassa on eräs paikka, jonne lapset aina haluavat lähteä retkelle. Onneksi se ei ole toisella puolella maapalloa, vaan aika lähellä meitä. Se on Kalasuntti Teijon kansallispuistossa.

Kalasuntti on pieni saari Sahajärvessä, Salossa. Se on osa Sahajärven rengasreittiä (8,8 km), mutta itse reittiä emme ole vielä kertaakaan kävelleet ympäri. Sen sijaan jätämme aina auton Laviakallion parkkipaikalle (Sauruntie 910, Salo), kävelemme 800 metriä polkua pitkin ja saavumme muutamassa minuutissa tämän kohteen suurimmalle vetonaulalle: köysilossille.

Kalasuntti. Teijon kansallispuisto.
Kalasuntti. Teijon kansallispuisto.
Kalasuntti. Teijon kansallispuisto.

Vielä ei ole tullut vastaan sitä päivää, jolloin lapset olisivat sanoneet, että ei, emme halua lähteä köysilossille. Joka kerta heistä on yhtä hauskaa yrittää vetää koko perhe vastarannalle. Lossi uusittiin vähän aikaa sitten ja tämä uudempi versio on paljon entistä tukevampi, mutta myös painavampi. Lapset eivät jaksa kiskoa sitä kovin pitkää aikaa, joten kokonaan tätä hommaa ei voi heille tietenkään delegoida. Vettäkin roiskuu jonkin verran, joten lämpimänä päivänä puuha on mukavampaa kuin kylmällä säällä. Talvella lossi ei ole käytössä, mutta noin toukokuusta marraskuulle se toimii.

Lue täältä myös Unelmien vuokramökki talvella.

Losseja on itse asiassa kaksi, molemmin puolin saarta. Toisella lossilla voi jatkaa Sahajärven rengasreittiä eteenpäin. Olemme menneet toisella lossilla yli ja pysähtyneet vastarannan kalliolle piknikille, mutta emme siis ole vielä jatkaneet koko reittiä ympäri. Jonakin päivänä sekin tapahtuu.

Kalasuntti. Teijon kansallispuisto.
Kalasuntti. Teijon kansallispuisto.
Kalasuntti. Teijon kansallispuisto.
Kalasuntti. Teijon kansallispuisto.

Kalasuntti on todella kaunis pieni saari kauniilla järvellä. Kallioita, mäntyjä, vettä. Se on kuin Suomi tiivistettynä yhteen maisemaan. Tästä tietysti seuraa se, että paikka on hyvin suosittu, varsinkin viikonloppuisin. Laavulla voi yöpyä, samoin telttoja näkyy melkein joka kerta. Mutta aina sieltä on löytynyt sopiva paikka pienelle piknikille. Sitä paitsi, Suomessa kyllä tilaa riittää eli kun ottaa muutaman askeleen polulta sivuun, niin varmasti löytyy jokaiselle oma rauhallinen paikka.

Totin luontopolku

Totin luontopolku. Teijon kansallispuisto.

Teijon kansallispuisto on meitä lähinnä oleva retkeilyalue. Tästä on seurauksena, että kun haluamme lähteä pienelle retkelle emmekä oikein tiedä, minne mennä, hyvin usein löydämme itsemme lopulta juuri Teijolta. Välillä tuntuukin siltä, että kaikki tiet vievät Teijolle.

Meillä on Teijolla muutama suosikkipaikka. Kerroin jo Sahajärven pienestä saaresta, Kalasuntista ja nyt on vuorossa Totin luontopolku, sekin Sahajärven rannassa. Paras aloituspiste polulle on Sahajärven parkkipaikka, Teijontie 12, Salo.

Totin luontopolku. Teijon kansallispuisto.
Totin luontopolku. Teijon kansallispuisto.
Sahajärven ranta.

Reitti suositellaan luonto.fi-sivustolla kiertämään vastapäivään, mutta opasteet polulla osoittavat myötäpäivään ja niin mekin olemme reitin aina kiertäneet. Sahajärven rannassa emme yleensä jatka varsinaisella reitillä vaan seuraamme aivan rantaa myöten kulkevaa polkua oikealle, jolloin päädymme Sahajärven pienelle uimarannalle. Rantaa pitkin reitti on ehkä vähän pidempi, mutta polku on lapsista ihan jännä ja sen varrella on pari kivaa piknikpaikkaa. Totin luontopolun varrella ei ole vessaa, mutta Sahajärven uimarannalta sellainen löytyy. Uimarannalta pääsee tietä pitkin helposti takaisin varsinaiselle reitille.

Polku Sahajärven rantaa pitkin uimarannalle.
Opastaulut ovat ihan hauskoja.
Sahajärven uimaranta.

Totin rengasreitti on vain reilun kilometrin pituinen ja helppokulkuinen (portaita on jonkin verran), joten se sopii lähes kaikille. Reitin varrella on pähkinäpensaslehtoa, vaikuttavia kallioseinämiä, patorakennelmia, siltoja, lampia ja tietysti ihan kunnon koski. Ainakin keväisin vesi virtaa koskessa sellaisella vauhdilla, että pauhun kuulee jo kaukaa. Virtaavassa vedessä on ihmeellinen taika, sitä voisi katsella vaikka miten pitkään. Lapsetkin yleensä mykistyvät hetkeksi ja heittelevät pieniä oksia virran vietäväksi.

Kevät.
Kesä.
Syksy.
Talvi. Puron yli pääsee näinkin, mutta tämä ei kuulu varsinaiseen reittiin. Lapset kyllä tykkäävät tästä sillasta.

Sahajärven uimaranta on pieni, mutta kyllä siitä uimaan pääsee. Jos paikalla on useampi porukka, se tuntuu jo ruuhkaiselta, joten ihan vain uimista varten emme yleensä tänne lähde. Viereisellä kalliolla on hyvä paikka syödä eväitä. Kallion lähellä olevalla kivellä oli joskus lokin pesä, mutta lokki oli ilmeisesti tottunut ihmisiin, koska ei tuntunut meistä häiriintyvän.

Katso täältä myös Kuukauden luontokuva: Valkohäntäpeura.

Eväiden syöminen on lapsille tärkeä traditio. Ilman seikkailureppua ja eväitä ei kannata lähteä liikkeelle. Me puhummekin aina piknikistä. Minimissään se voi olla vesipullo ja pari keksiä, mutta yleensä kuitenkin esimerkiksi mehua, pähkinöitä, hedelmiä, leipää, lihapullia ja jos reitin varrella on mahdollista grillata, joskus myös nakkeja tai makkaroita. Pienempi lapsista tosin haluaa syödä nakkinsa karskisti ”raakana”, mutta se hänelle suotakoon.

Jouluinen piknik Sahajärven uimarannalla.

Jos haluaa seikkailla vähän enemmän, voi Sahajärven rantaan saapuessa poiketa kokonaan reitiltä ja kääntyäkin vasemmalle. Tällöin edessä on polkujen risteys ja kaksi vaihtoehtoa: joko kiivetä ylös kalliolle tai sitten jatkaa aivan rannassa. Molemmat polut voivat olla ihan pienten lasten kanssa haastavia, mutta meidän 5-vuotias on kyllä selvinnyt hyvin kummastakin. Kallion päällä voi pysähtyä vaikka piknikille ihastelemaan maisemaa. Rannan polku kulkee aivan veden tuntumassa; toisella puolella kallioseinämä, toisella puolella järvi. Välillä ollaan muutaman metrin korkeudella vedenpinnasta. Kallioseinämä on kyllä komea. Mutta please, älkää pudotko veteen!

Jos kulkee kumpaa tahansa polkua riittävän pitkälle (puolisen kilometriä), saapuukin jo Kalasuntin köysilossille ja voi piipahtaa sielläkin. Sahajärven parkkipaikalle on kuitenkin jaksettava kävellä takaisin, mikä kannattaa tietysti ainakin pienten lasten kanssa ottaa huomioon.

Nämä kolme kuvaa eivät siis ole Totin reitin varrelta. Kallion päällä tai rantapolulla täytyy pienten lasten kanssa olla varovainen.
Kallioseinämää rantapolulla Sahajärven padon ja Kalasuntin lossin välillä.

Meillä lapset ovat lähes aina valmiita lähtemään retkelle. Siihen on osaltaan syynä eräs tekijä, jonka voin nyt kaikille paljastaa. Lapsilla on viikossa pari pelipäivää, jolloin saa vapaasti pelata puhelimella pelejä, muina päivinä pelaaminen on kielletty. Paitsi, että autossa saa aina pelata. Automatkalla lapset eivät siis pahemmin maisemia katsele, mutta jos 5-vuotias tällä konstilla lähtee reippaasti kiertämään vaikka kuuden kilometrin lenkkiä, niin tulee siinä pelaamisen vastapainoksi aika lailla liikuntaakin.

Jos et ole käynyt Teijon kansallispuistossa kertaakaan, kannattaa aloittaa juuri Totin luontopolulta. Opastauluissa kerrotaan hauskasti alueen eläinlajeista ja historiasta. Vaarana tietysti on, että sinulle tapahtuu kuten meille eli kohta tuntuu siltä kuin kaikki tiet veisivät Teijolle. Mutta älä pelkää, hyvä puoli asiassa on se, että Teijo on oikeasti kiinnostava ja monipuolinen paikka.

Roosinniemi

Roosinniemi. Teijon kansallispuisto.

Jotta Teijo-trilogia saisi ansaitsemansa päätöksen, teemme nyt retken Roosinniemeen. Oikeastaan tämän olisi pitänyt olla trilogian alku, sillä Roosinniemi oli ensimmäinen paikka, jossa kävimme Teijon kansallispuistossa. Käytännössä se oli ensimmäinen Koko perhe reissaa -retkemme. Tyttö oli silloin vasta viisivuotias, poikaa ei ollut vielä olemassakaan. Oli helmikuu ja grillasimme makkaraa laavulla. Jo silloin tuli mieleen, että tämä taitaa olla meidän juttumme.

Retki Roosinniemeen alkaa osoitteesta Matildanjärventie 104, Salo. Siellä sijaitsee iso parkkipaikka ja vieressä on Teijon luontokeskus, josta voit hankkia esimerkiksi kalastuslupia ja vuokrata vaikka veneen tai sup-laudan. Autoakaan et välttämättä tarvitse, sillä pääset paikalle myös bussilla Salosta. Kesällä koulujen loma-aikana bussi tuo sinut perille asti, muulloin se jättää sinut Mathildedalin viehättävään kylään, josta on kävelymatkaa noin kaksi kilometriä.

Retkeilyneuvontaa ja ajankohtaista tietoa alueelta, eräkämppien vuokraus, saunan, matkailuvaunualueen ja Vicksbäckinlahden kodan vuokraus, kajakkien, kanoottien, SUP-lautojen ja soutuveneiden vuokraus, kalastusluvat, maastopyörien vuokraus, kahvila sekä opastetut retket.  
Teijolta löytyy sopivan pituinen reitti jokaiselle.

Roosinniemeen on parkkipaikalta matkaa alle kilometri. Reitti alkaa Matildanjärven rannasta ja kulkee kallioiden yli suolle. Kalliolle on rakennettu jyrkempiin kohtiin portaita. Suolla on pitkospuut. Selkeät viitat ohjaavat sinut perille.

Roosinniemi näkyy jo.
Kallioiden jälkeen on märkä kohta ja risteys. Vasemmalle Roosinniemeen, oikealle purometsän kautta takaisin parkkipaikalle.
Puron yli on rakennettu uusi silta.
Vähän matkaa vielä.
Kaikki lapset tykkäävät pitkospuista.
Perillä! Roosinniemi. Teijon kansallispuisto.

Joskus jäämme grillaamaan makkaraa laavulle (ei tietenkään metsäpalovaroituksen aikaan), mutta yleensä jatkamme vielä vähän matkaa aivan Roosinniemen kärkeen, missä meillä on oma piknikpaikkamme. Jos haluat grillata, vajassa on polttopuita. Vessakin löytyy.

Roosinniemen kärki.
Sup-lautailijoita Matildanjärvellä.
Pieni uimaranta.

Ellet halua paluumatkalla kiipeillä enää kallioilla, voit valita toisen reitin takaisin parkkipaikalle. Märässä kohdassa juuri ennen kalliota on risteys. Reitti kulkee ensin varjoisassa kuusikossa ja loppumatkan tietä pitkin. Matka on suunnilleen yhtä pitkä. Kuusikossa virtaa pieni puro, jossa isommat lapset voivat uittaa vaikka risuveneitä.

Toivottavasti viihdyit tällä retkellä. Koko Teijo-trilogian luettuasi tiedät jo aika paljon Teijon kansallispuistosta. Opiskeltavaa tietysti riittää loputtomasti. Eri vuodenaikoina samakin maisema on ihan erilainen. Me olemme käyneet Roosinniemessä ainakin 15-20 kertaa, mutta jokainen kerta on aina omanlaisensa.

Roosinniemi oli meidän ensimmäinen kohteemme Teijon kansallispuistossa. Ellet ole vielä kertaakaan käynyt Teijolla, sinulla on nyt kolme hyvää vaihtoehtoa tehdä ensimmäinen retkesi ja aloittaa oma tarinasi. Mukavaa reissua!

Matildanjärven kierros

Reitti kulkee lähes koko ajan aivan järven tuntumassa.

Kuten aiemmista jutuista olet ehkä lukenut, olemme retkeilleet Teijon kansallispuistossa usein, mutta Matildanjärven ympäri emme olleet vielä kertaakaan kiertäneet. Nyt olemme. Matildanjärven kierros on 5,5 kilometriä pitkä rengasreitti, joka lähtee Teijon Luontokeskukselta ja sinne myös yhtä kokemusta rikkaampana lopulta päädytään. Meidän retkemme kesti kaksi ja puoli tuntia.

Matkan alkuosa kuljetaan samoja polkuja, joita pitkin olemme useasti käyneet Roosinniemessä, joten tiedot parkkipaikoista jne. löydät tuolta vähän ylempää. Nyt ei vain käännytäkään vasemmalle Roosinniemeen, vaan jatketaan pitkospuita pitkin suon yli eteenpäin. Toisaalta, jos et ole koskaan käynyt Roosinniemessä, sielläkin kannattaa piipahtaa. Lisämetrejä ei reittiin kovin monta tule.

Teijon kansallispuisto.

Ajattelin jo lähtiessä, että syyskuussa suolla voisi olla karpaloita ja olihan niitä. Karpalot ovat happamia ja kaikki eivät niistä pidä, mutta toisille ne ovat suurta herkkua. Esimerkiksi karpalokiisseli ja kermavaahto on aivan lyömätön yhdistelmä. Jos olet maistanut, niin tiedät, mistä puhun. Meidän perheemme jakaantuu tämän asian suhteen tasan 50/50. Minä ja poika tykkäämme karpaloista, vaimo ja tytär eivät yhtään.

Emme ryhtyneet marjoja sen enempää poimimaan, mutta pojan kanssa söimme muutaman kourallisen. Vaimo ja tytär maistoivat hekin sentään irvistellen pari marjaa. Vasta kun suo oli jo takana päin, ymmärsin, että olin kokonaan unohtanut ottaa karpaloista kuvia. Onneksi siihen tarjoutui myöhemmin vielä uusi tilaisuus.

Katso täältä myös Kuukauden luontokuva: Auringonlasku Omenajärvellä.

Aika pian Roosinniemen jälkeen käännytään vasemmalle kohti Vicksbäckinlahtea. Eksymään ei pääse, siitä ei tarvitse huolehtia, viittoja on kyllä tarpeeksi siellä, missä niitä tarvitaan. Tästä eteenpäin reitti oli meillekin uusi ja tuntematon. Tutuissa paikoissa on mukava käydä, mutta kun löytää uuden kauniin paikan, se on aina elämys. Kun kohta saavuimme Väliojalle, joka yhdistää Matildanjärven ja Puolakkajärven toisiinsa, ymmärsimme heti, että tässä on kaunis paikka. Olen nähnyt järven yli Roosinniemestä, että täällä on ollut tuli, mutta nyt nuotiopaikka oli purettu kokonaan pois.

Teijo. Matildanjärven kierros. Välioja.
Teijo. Matildanjärven kierros. Välioja.
Teijo. Matildanjärven kierros. Välioja.
Teijo. Matildanjärven kierros. Välioja.

Tällä kertaa järveltä puhalsi kova ja kylmä tuuli, joten emme jääneet Väliojalle pidemmäksi aikaa. Päätimme kulkea vielä vähän matkaa eteenpäin ennen kuin pysähtyisimme piknikille. Suo jäi taakse ja sukelsimme metsään. Polku kulkee koko ajan lähellä rantaa ja monessa kohtaa rannan tuntumassa on pieniä kallioisia niemiä tai melkein kuin saaria, joihin kuitenkin pääsee pitkospuita pitkin kulkemaan. Poikkesimme reitiltä jokaiseen pikku saareen ja aina lapset sanoivat heti, että tänne tulemme ensi kesänä teltan kanssa. Hankimme vuosi sitten teltan, mutta olemme käyttäneet sitä vain viime vuonna kahtena yönä Yyterissä (Telttaretki Yyteriin). Tarkoitus oli tänä kesänä telttailla enemmänkin, mutta jostakin syystä se jäi tekemättä. Ehkä tulemme sitten ensi kesänä juuri tänne.

Yhdestä pikku saaresta löytyi vihdoin tuulensuojainen paikka, missä söimme eväitä ja keräsimme hetken voimia loppumatkaa varten.

Pitkospuut pikku saareen.
Teijon kansallispuisto.

Reitti Vicksbäckinlahden laavulle kulkee pienen suon yli ja taas oli maa karpaloita punaisenaan. Nyt muistin ottaa marjoista myös kuvan.

Karpaloita. Teijon kansallispuisto.

Vicksbäckinlahdessa on laavun lisäksi kaksikin nuotiopaikkaa sekä vessa. Varsinkin toinen nuotiopaikka näytti siltä, että siellä olisi mukava istuskella katselemassa ilta-aurinkoa.

Autolla pääsee aika lähelle laavua myös suoraan Teijontieltä, ainakin siellä on laavulle osoittava viitta ja kartassakin näkyy parkkipaikka. Mietimme, että jos aiomme yöpyä seuraavana kesänä teltassa pikku saaressamme, kannattaa varmaan tulla tätä kautta.

Vicksbäckinlahden laavu ja nuotiopaikka.
Vicksbäckinlahden toinen nuotiopaikka. Jos tähän kuvittelee mielessään lämpimän kesäillan, nuotion ja auringonlaskun, niin aika hyvältä näyttää. Tällä kertaa kuvittelua häiritsi hyytävä tuuli.

Laavulta Mathildedalin kylälle kuljetaan kilometrin verran metsän läpi. Löysimme metsästä neljä isoa ja hyvää herkkutattia, joten tästä lähtien kutsumme sitä varmasti sienimetsäksi. Tässä vaiheessa reittiä pienin osallistuja alkoi jo kaivata vähän kannustusta. Hänestä tuntui, ettei metsä lopu koskaan. Mutta loppuihan se ja saavuimme Mathildedalin kauniiseen kylään.

Olin ajatellut, että tämä osuus reitistä asfalttitien laidassa tulisi olemaan tylsä, mutta hei, me olimme nyt Mathildedalissa! Näin kauniita taloja ja pihoja ei joka paikassa näe.

Maisemissa ei ole valittamista myöskään lähestyttäessä Mathildedalin kylää.

Asfalttitieltä käännytään vielä Matildanjärventielle ja ollaan jo aika lähellä maalia. Tietä pitkin voi kävellä suoraan parkkipaikalle tai sitten kulkea varsinaista reittiä pitkin Kariholman grillipaikan kautta. Kariholmassa emme olleet koskaan käyneet, joten valitsimme tietysti sen vaihtoehdon. Nyt tiedämme senkin, että Kariholmassa näytti olevan myös kiva pieni uimaranta.

Me olemme kiertäneet koko tuon järven! Lapset olivat aika ylpeitä itsestään ja oli syytäkin. Teijon kansallispuisto.

Viiden kilometrin tarpominen alkoi jo tuntua lasten jaloissa, mutta parkkipaikalle oli onneksi enää muutama sata metriä. Heti Kariholman jälkeen noustiin kalliolle, jossa oli hyvä paikka ihastella vielä hetki Matildanjärven maisemia ennen kotimatkaa.

Nenustannokka

Nenustan näköalapaikka. Teijon kansallispuisto.

Pääsimme lähtemään tälle retkelle vähän myöhässä, vasta reilusti viiden jälkeen. Takapenkkiläiset olivat varmoja, että aurinko laskisi jo ennen kuin ehtisimme edes perille ja joutuisimme harhailemaan koko yön pimeässä metsässä karhut ja sudet kintereillämme. Pimeys tulee syksyllä joka ilta aikaisemmin ja joskus se voi jopa yllättää. Valitsimmekin tällä kertaa helpon kohteen, jotta ehtisimme varmasti kiertää reitin valoisana aikana. Taas kerran auton nokka kääntyi kohti Teijon kansallispuistoa, Nenustannokan näköalapaikalle.

Sauruntie 647, 25570 Salo

Nenustan kierros on 3,6 kilometriä pitkä kahdeksikon muotoinen rengasreitti. Olemme kiertäneet lenkin pari kertaa aiemmin kokonaan, mutta nyt oli tarkoitus fuskata vähän ja mennä suorinta reittiä näköalapaikalle. Halusimme nähdä kallion laelta auringonlaskun!

Teijon kansallispuisto. Nenustan kierros.
Teijon kansallispuisto. Nenustan kierros.

Kun saavuimme nuotiopaikalle, lapset muistelivat, että viimeksi täällä käydessä tulta ei saanut tehdä. Muistan itsekin, että silloin oli kuuma keskikesän päivä, taisi olla viime vuonna, ja metsäpalovaroitus oli voimassa. Voimmeko grillata nyt?

Katso täältä myös Kuukauden luontokuva: Kettu nukkuu.

Tarkoitus oli ollut mennä suoraan näköalapaikalle, mutta aurinko oli vielä korkealla ja meillä oli nakkeja mukana, joten miksi ei? Vajasta löytyi puita ja tulitikkujakin. Muutaman minuutin päästä meillä oli jo tuli.

Teijon kansallispuisto. Nenustan kierros. Nuotiopaikka.
Teijon kansallispuisto. Nenustan kierros.

Nuotiopaikalta jatkoimme kahdeksikon pienempää lenkkiä myötäpäivään. Tuntui, että polkua käveltiin hämärässä metsässä melkoinen ikuisuus ennen kuin reitti lopulta kääntyi jyrkästi takaisin päin ja kohti kalliota. Ylhäällä kallion päällä aurinko paistoi vielä.

Teijon kansallispuisto. Nenustanokka.
Teijon kansallispuisto. Nenustannokka.

Nenustan nuotiopaikka on hyvä vaihtoehto, jos haluaa päästä helposti ja nopeasti metsän keskelle grillaamaan vähän makkaraa. Parkkipaikalta nuotiopaikalle ja takaisin on alle kahden kilometrin kävelymatka helppoa tietä pitkin. Pienemmät lapset kulkevat vaikka rattaissa. Vessakin löytyy nuotiopaikan läheltä.

Lue täältä myös Unelmien vuokramökki talvella.

Me emme tällä kertaa kiertäneet koko reittiä, mutta jos niin teet, pääset tutustumaan myös suomaastoon, jossa kuljetaan pitkospuita pitkin. Suoran reitin varrella on pelkkää mäntymetsää, mutta kaunista sekin on.

Kalliolle kiipeäminen on jo vähän haastavampaa, mutta ei kuitenkaan vaikeaa. Näkymä Nenustannokan näköalapaikalta Hamarinjärvelle päin on ihan komea. Me lähdimme hakemaan auringonlaskua ja sen myös saimme.

Nenustan näköalapaikka. Teijon kansallispuisto.

Seuraa meitä Blogit.fi-sivustolla tai Facebookissa.

Kiitos, jos jaat Facebook-julkaisujamme myös kavereillesi!

Juttusarjan Suomen ympäri 12 päivässä seuraava osa julkaistaan perjantaina. Tulossa yhteensä 12 osaa, matkan varrella mm. Saaren kansanpuisto, Olavinlinna, Ukko-Koli, Pieni karhunkierros, Saana, Mallan luonnonpuisto, Joulupukki ja paljon muuta. Lue sarjan alkusanat täältä.

Alempana on vielä muutama esimerkki tuotteista, joita voit löytää Ostoskeskuksestamme ja kumppaneidemme sivuilla on tietysti paljon lisää. Toivon, että käyt joku päivä kurkkaamassa myös siellä, niin pystymme jatkamaan näiden juttujen julkaisua. Kiitos!

Olisiko tässä uusi matto keittiöön?

Vallila & Jalostaja.

Tässä sadetakki, joka saa sinut odottamaan seuraavaa sadepäivää!

Vallila.

Erilainen termospullo. Ivana Helsinki.

Natural Goods Company.

Muumituotteita.

Martinex.

Tästä Ostoskeskukseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *