Kun kaupungilla on noin pitkä nimi, otsikkoon ei muuta sitten mahdukaan. San Cristóbal de La Lagunasta tämä bussi ja taksi -yhdistelmäseikkailu jatkuu kuitenkin vielä Teneriffan koillisosassa sijaitsevan Parque Rural de Anagan läpi kuuluisalle ja huippukauniille Playa de Las Teresitas -hiekkarannalle asti. Majapaikkaan palaamme vasta myöhään illalla.
Tästä pääset juttusarjan edelliseen osaan Teneriffa 3/8 – Loro Parque & Jardín Botánico.
Tästä pääset koko juttusarjan alkuun: Teneriffa 1/8 – alkusanat.
Viimeinen taksimatka Puerto de la Cruzin bussiasemalta majapaikkaamme Club Tarahaliin ratkaisi myös pian edessä olevan muutto-ongelmamme. Siitä myöhemmin lisää.
Aivan alkuun kuitenkin pari sanaa huolestuttavasta havainnosta, jonka teimme parvekkeelta heti aamulla: Teide oli yön aikana saanut ihan kunnon lumihuipun. Reilun viikon päästä meidän oli tarkoitus seistä tuolla kaikkein korkeimmalla kohdalla ja jos polut olisivat jäässä, se voisi estyä. No, muuta emme voineet tehdä kuin toivoa, että aurinko sulattaisi lumen nopeasti pois.
Olimme suunnitelleet tulevaa Koillis-Teneriffan retkeämme jo edellisenä iltana. Olin katsonut, millä bussilla (103) matkustaisimme La Lagunaan (käytän tästä eteenpäin tätä lyhyempää nimeä) ja olimme iltakävelyllä jopa käväisseet pojan kanssa Kasvitieteellisen puutarhan lähellä olevalla bussipysäkillä, jotta aamulla ei tarvitse enää etsiskellä sitä.
Ennen tätä Teneriffan matkaa mietimme pitkään, vuokraammeko auton vai emme? Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että Suomessa liikumme jatkuvasti paikasta toiseen omalla autolla ja nyt olisi mukava tehdä jotakin muuta. Jos halusimme oikeasti vähän seikkailla, olisi kiinnostavaa kokeilla, miten liikkuminen Teneriffalla onnistuu käyttämällä pelkkiä julkisia kulkuvälineitä ja olisiko se kalliimpaa kuin auton vuokraaminen?
Julkisilla kulkuvälineillä matkustamisesta meillä oli aikaisempaakin kokemusta Pohjois-Italian matkaltamme. Lue tästä Koko Italian seikkailu aikajärjestyksessä.
Bussimatka La Lagunaan sujui helposti ja nopeasti. Hinta oli vain muutamia euroja koko perheeltä. Poikakin istui kärsivällisesti omalla paikallaan koko matkan. Ainakin alku vaikutti lupaavalta.
La Lagunan bussiasemalta suuntasimme kohti vanhaa kaupunkia. Tarkoitus oli mennä ensin aukiolle nimeltä Plaza del Adelantado ja jatkaa sieltä kohti Neitsyt Marian kirkkoa (Iglesia de Nuestra Señora de la Concepción), jonka torni näytti olevan joka toisessa La Lagunaa esittävässä kuvassa. Sinne halusimme tietysti mekin.
Sen verran historiaa tähän väliin, että La Laguna perustettiin vuonna 1496 ja se toimi Kanariansaarten pääkaupunkina vuoteen 1723 asti. 1999 La Lagunan vanha kaupunki liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon.
Olimme ilmeisesti jossakin vaiheessa valinneet risteyksessä väärän suunnan, sillä aukion sijaan edessä olikin pian tuo kaikista kuvista tuttu kirkontorni. Oli sunnuntai ja kirkonmenot olivat selvästi kohta alkamassa. Kuulimme musiikkia juuri sieltä Plaza del Adelantado -aukion suunnalta, jonne tarkoituksemme oli alun perin mennä. Musiikki lähestyi ja jäimme odottamaan, mistä oli kyse.
Jos olisimme löytäneet Plaza del Adelantadon, olisimme luultavasti osuneet väkijoukon hännille, kulkeneet sen mukana kohti kirkkoa ja ihmetelleet, että mikähän juttu tämä on? Joskus eksyminenkin kannattaa. Nyt näimme, miten kulkue saapui lopulta kohdallemme koristeellista Neitsyt Maria -hahmoa saattaen.
Vaikka emme tienneet, mikä kulkueen tarkoitus oli, hetki oli vaikuttava. Ymmärsimme, että paikallisille asukkaille tämä oli tärkeää. Kovaääninen musiikki yhdistettynä valtavaan Maria-hahmoon oli lapsistakin kiinnostava ja mieleenpainuva kokemus.
Yllä olevissa kuvissa näet myös, miltä vanhan kaupungin rakennukset näyttävät. Itselleni jäi mielikuva, että haluan tulla tänne uudelleen ajan kanssa. La Laguna vaikutti kaikin puolin kiinnostavalta kaupungilta, josta tällä reissulla raapaisimme vasta ihan pintaa.
Muistin edellisen illan kartan tutkimisen perusteella, että jossakin lähistöllä oli lasten leikkipaikka. Sellainen löytyikin pian aukiolta Plaza Doctor Olivera. Paikka oli todella pieni ja täynnä lapsiperheitä, joten totesimme heti, että kohta olisi jo aika jatkaa matkaa.
Seuraavaksi oli tarkoitus löytää mukava taksikuski, joka veisi meidät turvallisesti ja edullisesti läpi vuoriston Playa de Las Teresitas rannalle. Helpompi reitti sinne kulkisi pääkaupunki Santa Cruzin kautta ja olimme varautuneet siihenkin, että ehkä emme löytäisi taksia, joka haluaisi ajaa vuoriston läpi (aamulla Teidellä oli ollut lunta, joten emme tienneet olosuhteita tässä vuoristossa) tai sitten se olisi liian kallista. Siinä tapauksessa jatkaisimme matkaa Playa de Las Teresitasiin bussilla.
Takseja ei näkynyt missään ja ihmisiä oli niin paljon liikkeellä, että moni muukin varmasti etsi kyytiä. Lopulta näin, että yksi taksi pysähtyi kadun toiselle puolelle ja kuljettaja meni sisälle kauppaan. Jäin odottamaan taksin vierelle. Kun kuljettaja muutaman minuutin kuluttua palasi, kysyin vaatimattomalla espanjallani, veisikö hän meidät Playa de Las Teresitasiin? Hän nyökkäsi, jolloin näytin hänelle kartasta, että halusimme mennä vuoriston kautta ja kysyin, paljonko se maksaisi? Kuljettaja mietti hetken ja vastasi sitten 50 euroa. Sanoin 40 euroa ja nyökkäsin. Kuljettaja nyökkäsi.
Huusin leikkipaikalle kadun toisella puolella, että nyt jatketaan matkaa!
Kuljettaja oli todella mukava, vähän vanhempi mies. Espanjani on sen verran heikkoa, että mitään syvällisempää emme jutustelleet, mutta perusasiat säästä, mistä olemme kotoisin jne. tuli käytyä läpi. Aina, kun tien varressa oli näköalapaikka, mies kysyi, halusimmeko ottaa kuvia. Ja mehän halusimme.
Maisemia tuolla Rural de Anagan kansallispuistossa on vaikea sanoin kuvailla. Jo ensimmäinen näköalapaikka Mirador Cruz del Carmen avasi eteemme huikean kauniin näkymän alas La Lagunaan päin.
Alue on kuuluisa siitä, että tie kulkee usein kasvuston sisällä kuin vehreässä luolassa. Alla olevalla videolla näet, miltä se näyttää. Ihmeellinen paikka!
Ennen kuin lähdimme laskeutumaan mutkaista tietä alas kohti Playa de Las Teresitasia, pysähdyimme vielä kerran ottamaan kuvia. Kuvat puhukoot taas puolestaan!
Kun pääsimme perille, oli maksun aika. Kerron tässä nyt nopeasti, miten olen toiminut jo useammalla pidemmällä taksimatkalla. Kun maksusta sovitaan etukäteen, tingin hinnan aina niin alas kuin sen lyhyen keskustelun aikana pystyy saamaan. Jos matka sujuu hyvin, maksan kuitenkin sen, minkä kuljettaja on alun perin pyytänyt.
Niin tein nytkin. Meille tämä parin tunnin taksimatka oli ollut täydellinen ja halusin, että se olisi onnistunut myös mukavalle kuljettajallemme. Kun annoin 50 euroa ja sanoin, etten tarvitse vaihtorahaa, mies oli yhtä hymyä. Kaikille jäi siis hyvä mieli.
Kuljettaja oli ajanut mutkaisia teitä rauhallisesti, mutta siitä huolimatta varsinkin poika tunsi taksimatkan jälkeen olonsa vähän heikoksi. Olimme siihen asti syöneet vain eväitä ja herkkuja, joten nyt oli saatava ruokaa jostakin. Rannalta löytyikin pieni kahvila, jossa kanakori sai pojankin olon nopeasti paranemaan.
Rannalla oli paljon puita, joissa kasvoi alla olevassa kuvassa näkyviä hedelmiä. Tietääkö joku, mikä puu tämä on ja ovatko hedelmät syötäviä? Pohdimme asiaa, sillä maa puiden alla oli täynnä kypsiä hedelmiä, jotka tallautuivat ihmisten jalkoihin.
Kun olimme syöneet, kaikki tunsivat olonsa niin raukeiksi, ettei kukaan halunnut enää uimaan. Ilma oli lämmin, mutta kuitenkin pilvinen, joten sekään ei uimahaluja lisännyt. Iltakin lähestyi jo. Päätimme, että lapset voivat leikkiä rannalla niin kauan kuin haluavat ja sitten lähdemme etsimään keinoa, millä pääsemme takaisin majapaikkaamme.
Kun lähdimme rannalta, löysimme pian bussin, joka lähtisi kohta Santa Cruziin. Sieltä kulkisi varmasti busseja Puerto de la Cruziin. Näin olikin. Jouduimme jonkin aikaa odottamaan bussia Santa Cruzissa ja todella kiinnostavalta näytti tämäkin kaupunki. Seuraavalla Teneriffan matkallamme tulemme varmasti käymään myös tänne saaren pääkaupunkiin.
Bussi Puerto de la Cruziin ei tällä kertaa kulkenutkaan Kasvitieteellisen puutarhan läheltä vaan meni suoraan bussiasemalle, joka oli niin kaukana majapaikastamme, että vielä kerran meidän oli turvauduttava taksikyytiin.
Heti, kun istahdimme taksiin, panin merkille, että kuljettaja puhui myös vähän englantia. Heikolla espanjallani ja hänen heikolla englannillaan keskustelimme sujuvasti koko matkan ajan. Kun olimme melkein perillä, kysyin takapenkiltä suomeksi, oliko tämä meidän kuskimme? Kaikki nyökkäsivät.
Kysyin kuljettajalta, paljonko maksaisi taksikyyti Los Cristianosiin siten, että pysähtyisimme Mascaan pariksi tunniksi? Hän vastasi heti, että 90-100 euroa. Sanoin, että se oli meille liikaa. 80? hän kysyi ja asia oli sillä selvä. Sovimme, että hän tulisi Club Tarahaliin kahden päivän päästä aamulla kello 10. Hän antoi meille vielä puhelinnumeronsa, jotta voimme ilmoittaa, jos tulee muutoksia suunnitelmiin.
Club Tarahaliin palasi väsynyt, mutta tyytyväinen perhe. Tämä päivä oli ollut juuri sellainen seikkailu, mitä olimme toivoneet. Taksimatka La Lagunasta vuoriston läpi oli ollut paljon enemmän kuin odotimme. Ainoa pieni pettymys oli ollut Playa de Las Teresitas, jossa emme lopulta käyneetkään uimassa, mutta sinne menisimme varmasti joskus toiste uudelleen. Hintaa koko päivän reissulle kertyi reilu satanen. Neljän hengen perheelle ei mikään paha summa.
Kiitos seurasta! Seuraavassa osassa teemme hauskan kävelyretken banaaniplantaasin läpi upealle Playa El Bollullon hiekkarannalle. Tervetuloa mukaan!
Trivago vertailee hintoja lukuisilta varaus- ja hotellisivustoilta. Alla olevasta linkistä näet tämän hetken parhaimmat hotellitarjoukset Teneriffalla. Käy katsomassa ja suunnittele oma unelmamatkasi!
Kanariansaarten parhaat hotellit, säästä jopa 45%. Katso tämän hetken parhaat tarjoukset! Maailman suurin hotellihaku, trivago. Löydä sinulle sopivin hotelli yli 900.000 hotellin joukosta.
Olipa teillä päivä! Kaikki tuntui sujuvan hyvin, vaikka matkanteko oli selvästi monimutkaisempaa kuin vuokra-autolla olisi ollut. Ja löysittepä hyvän taksikuskin viemään teidät vuoriston kautta Playa de las Teresitasiin, maisemat näyttivät upeilta.
Tuosta päivästä jäi kyllä todella hyvät muistot! Kuten tuolla jutussa mainitsin, meillä on paljon kokemusta autolla liikkumisesta esim. luontokohteissa Suomessa, jolloin auto on usein välttämätön. Oli hauskaa seikkailla vähän aikaa kokonaan ilman autoa. Ei tarvinnut etsiskellä parkkipaikkoja! Liian monimutkaiselta päivä ei tuntunut.
Aivan Playa de Las Teresitasin kupeessa on muuten vuoren rinnettä ylös kipuava San Andrésin kylä, josta en valitettavasti ottanut yhtään kelvollista kuvaa. Meidän oli tarkoitus poiketa sielläkin, mutta yhden päivän reissuun se ei enää mahtunut. Hyviä ravintoloita kuulemma löytyy. Käymme siellä sitten seuraavalla kerralla!