Kun koko perhe lähtee yhdessä poimimaan mustikoita, jokaisella perheellä on varmasti oma tyylinsä. Joissakin perheissä pienetkin lapset osallistuvat ahkerina poimimiseen, toisissa taas ei lainkaan. Joillekin jo pelkkä ajatus lasten kanssa metsään menosta nostaa kylmän hien otsalle, toiset ovat metsässä kuin kotonaan. Jokainen tehköön tavallaan, tyyli on vapaa. Sitä paitsi, perheen yhteisen retken voi tehdä myös vaikka torille ja hankkia mustikat sieltä. Mutta jos olet aikeissa lähteä metsään mustikoita poimimaan, ehkä jopa ensimmäistä kertaa lasten kanssa, niin seuraavassa pari sanaa siitä, miten me yleensä teemme.
Meillä lapset poimivat joskus itsekin – 5-vuotias ehkä desilitran, 12-vuotias parhaimmillaan litran pari – mutta yleensä sekin riittää, että omat syömämarjat poimii itse eli vanhempien ämpäristä ei tulla syömään. Siinäkin on tietysti ollut poikkeuksia, varsinkin pienemmän osalta. Mutta pääasiassa siis aikuiset poimivat mustikoita ja lapset yrittävät viihtyä metsässä.
Tavoitteen asettamisessa kannattaa olla realistinen. Jos on tarkoitus poimia piirakkamarjat, se kyllä onnistuu varmasti. Huonommastakin mustikkapaikasta poimii puolessa tunnissa sen verran, mitä piirakkaan tarvitaan. Sen ajan lapset kyllä jaksavat osallistua poimintaan tai keksivät muuta tekemistä.
Jos on tarkoitus poimia mustikoita vähän enemmän, vaikkapa ämpärillisen verran, siihen menee jo kahdeltakin useampi tunti. Toisin kuin esimerkiksi sienestys, mustikanpoiminta on sen verran paikallaan junnaavaa puurtamista, että ainakaan meillä lapset eivät jaksa niin kauan vain odotella eikä tunnu järkevältä heiltä sitä vaatiakaan. Majoja lapset eivät metsiin rakentele vaan yritämme ennemminkin olla jättämättä mitään jälkeemme. Mutta meillä vastaus tähän pulmaan on pieni, parinkymmenen euron teltta, jonka isompi lapsista osaa tietysti jo pystyttääkin itse. Leluja, evästä ja tarvittaessa vielä puhelin tai tabletti elokuvan katsomista tai pelaamista varten mukaan. Aikuiset pystyvät poimimaan pari kolme tuntia mustikoita ja lapset viettävät samalla rentoa telttailupäivää metsässä.
Kun tulee puhetta marjastuksesta ja sienestyksestä, monelle nousee ensimmäisenä mieleen muurahaiset, hyttyset, paarmat, hirvikärpäset, punkit ja käärmeet. Kyllä, metsässä asustaa myös vähän ikävämpää sakkia, mutta niidenkin kanssa oppii tulemaan toimeen.
Muurahaisten kanssa pärjää, kunhan ei sijoita telttaa ihan pesän viereen. Lapset oppivat tämän kyllä kantapään kautta nopeasti. Hyttyset ja paarmat ovat ärsyttäviä, mutta teltta auttaa ja teltan sijoittaminen avoimeen ja vähän tuuliseenkin paikkaan vielä enemmän. Mustikka-aikaan hirvikärpäsistä ei vielä ole vaivaa, mutta myöhemmin elo-syyskuussa vaimokaan ei enää lähde pahimmille suonlaidoille mukaan, lapsista puhumattakaan, sen verran ikäviä hirvikärpäset ovat. Kokemus opettaa, missä niitä eniten majailee (yleensä kai siellä, missä on hirvieläimiä) ja niitä paikkoja pitää sitten vain vältellä. Punkkeja on ilmeisesti kaikkialla, mutta itse en ole niihin vielä kertaakaan törmännyt, paitsi vuosia sitten kissoissa ja koirissa. Ehkä on ollut hyvää tuuria.
Jos liikkuu säännöllisesti metsässä, mukaan lukien myös retkeilypolut, käärmeisiin törmää jonakin päivänä väistämättä. Tänä vuonna saldo taitaa olla kolme rantakäärmettä, pari kyytä ja yksi vaskitsa, joka ei ole käärme, mutta saman ensihätkähdyksen sekin helposti aiheuttaa. On hyvä vähän vilkaista vaikka netistä, mikä ero on vaskitsalla, rantakäärmeellä ja kyykäärmeellä, niin ei säikähdä turhaan polulla olevaa vaskitsaa ja toisaalta osaa ottaa tilanteen riittävän vakavasti, jos lasten kanssa törmää kyykäärmeeseen. Poluilla kulkiessa käärmeet kyllä huomaa ajoissa, meillä vanhempi lapsi haluaa aina kulkea tarkkasilmäisenä edellä, mutta ruohikossa ja varvikossa kumisaappaat on hyvä olla jalassa. Kyykäärmeiden kanssa pitää olla varovainen, mutta hysteerinen ei tarvitse olla. Nekin väistävät ihmistä aina, kun vain karkuun pääsevät.
Toivottavasti nämä pari edellistä kappaletta eivät säikäyttäneet sinua liikaa, sillä metsät ovat joka vuosi täynnä marjoja sekä sieniä ja sääli niitä olisi sinnekään jättää. Marjastus ja sienestys on yksi hyvä vaihtoehto tehdä jotakin koko perheen voimin yhdessä. Pakastinkin täyttyy samalla.
Jos tykkäsit tästä jutusta, käy Facebookissa tykkäämässä myös sivustamme, niin pääset helposti lukemaan seuraaviakin juttuja & vinkkejä. Voit myös jakaa Facebook-julkaisujamme kavereillesi, jos arvelet heidän tällaisista koko perheen seikkailuista pitävän. Voit seurata meitä myös Blogit.fi-sivustolla.
Jaa Facebookissa:
