Ensimmäisenä matkapäivänä pysähdymme Saaren kansanpuistossa Tammelassa ja kiipeämme Kaukolanharjun näkötorniin. Vietämme myös kiinnostavan iltapäivän Vääksyn kanavalla, ihastelemme Pulkkilanharjun upeita maisemia Asikkalassa ja saavumme ensimmäiseen majapaikkaamme Sysmässä. Auton mittariin kertyy päivän aikana 238 kilometriä.
Tästä pääset lukemaan sarjan edellisen jutun: Suomen ympäri 12 päivässä – alkusanat
Kaukolanharjun näkötorni
Matkan ensimmäinen etappi oli tarkoituksella lyhyt. Myöhemmin tulisi olemaan pari sellaista ajopäivää, että autossa istuttaisiin tuntikausia, joten tuntui viisaalta aloittaa pehmeällä laskulla. Olimme käyneet Saaren kansanpuistossa jo keväällä ja todenneet paikan todella kauniiksi. Kiersimme silloin parin kilometrin mittaisen luontopolun Suujärveä ympäröivillä harjuilla, mutta emme käyneet aivan kansanpuiston kyljessä olevassa Kaukolanharjun näkötornissa. Koska Tammela sopi (tai sovitettiin) matkareittiimme, nyt olisi hyvä hetki tutustua siihen.
Näkötornilla on omakin pieni parkkipaikka, mutta jätimme automme suuremmalle Saaren kansanpuiston parkkipaikalle. Kuten olettaa saattaa, näkötorni on rakennettu mäen päälle, joten tornille joutuu vähän kiipeämään, mutta matkaa on vain puolisen kilometriä. Ylhäällä maisema kyllä maksaa takaisin kiipeämisen vaivan. Tornin juurella on muistomerkki Albert Edelfeltille, joka maalasi 1889 kuuluisan teoksensa Kaukolanharju auringonlaskun aikaan tältä samaiselta paikalta.
Albert Edelfelt: Kaukolanharju auringonlaskun aikaan.
Itse näkötorni on valmistunut vuonna 1926. Sen korkeus on 21 metriä ja merenpinnasta laskettuna tornin näköalatasanteella ollaan jo 140 metrin korkeudessa. Jo torniin kiipeäminen on itsessään kiinnostava kokemus. Ylhäällä tasanteella sitten viimeistään ymmärtää, miksi tähän paikkaan on rakennettu näkötorni. Eteen avautuu maisema, joka on varmasti yksi Suomen kauneimpia. Näkötorni on avoinna vain kesäisin.
Maisema samalta paikalta kuin Edelfeltin maalauksessa. 
Näkötornille joutuu vähän kiipeämään, mutta matka on vain muutama sata metriä. 
Saaren kansanpuistossa Suujärven ympäri kulkee kaunis polku. 
Polku kulkee harjun laella, toisella puolella on Määrlammi, toisella puolella Suujärvi. 
Puistossa on hyvä uimaranta. Alueelta löytyy myös kioski ja ravintola. 
Saaren kansanpuisto on viehättävä paikka. On helppo ymmärtää, että aluetta kutsutaan Lounais-Hämeen helmeksi. Emme käyneet tällä kertaa uimassa, mutta uimaranta vaikuttaa isolta ja mukavalta. Luontopolun varrella on laavu ja telttailukin onnistuu. Alueelta löytyy myös kahvila, ravintola ja ulkoilmateatteri.
Vääksy
Navigaattori toi meidät Vääksyn keskustaan ja kertoi, että olet nyt perillä. Kotiläksyt olivat tällä kertaa kuitenkin jääneet tekemättä eli meillä ei ollut mitään mielikuvaa, millainen paikka Vääksy on. Jossakin pitäisi olla kanava, mutta missä? Googlaaminen onneksi auttoi ja nopeasti löytyi Lasten Vääksy -niminen esite, johon oli merkitty 19 lapsiperheille tärkeää kohdetta Vääksyssä: parkkipaikat, lasten leikkipaikat jne. Olimme hetkessä taas kartalla. Suuret kiitokset tämän esitteen tekijöille!
Tämän ensimmäisen matkapäivän kohokohta on helppo nimetä. Vaikka Kaukolanharjun näkötorni oli hieno ja jännittävä kokemus, sekään ei vedä vertoja Vääksyn kanavalle. Lapset seurasivat kuin hypnoosissa, miten portit sulkeutuivat laivan takana ja vähä vähältä vedenpinta kohosi ylöspäin, kunnes liikenne maantiesillalla pysäytettiin, silta nostettiin, toinen portti avattiin ja laiva jatkoi matkaansa. Sitä voisi tuijottaa vaikka koko päivän.
Meidän oli kuitenkin jatkettava jo matkaa, mutta kaikki olivat samaa mieltä: Vääksyyn tulemme joskus uudestaan.
Pulkkilanharju
Matkalla Vääksystä Sysmään vilkaisin navigaattorin karttaa huolimattomasti ja hihkaisin heti takapenkkiläisille, että nyt puhelimet hetkeksi pois. Yksi kilometri ja sitten tulee kaunis maisema: ajamme harjun päällä ja molemmilla puolilla tietä näkyy vettä. Jatkoin luennolla jääkaudesta ja kilometrin paksuisesta jääpeitteestä, joka sulaessaan muokkasi tämän maiseman. Lapset tuijottivat hiljaisina ikkunasta ulos. Lopulta pienempi totesi, että tämä on kyllä pelto. Ja niinhän se olikin, sillä samalla hetkellä näin kyltin, jossa kerrottiin, että Pulkkilanharjulle oli matkaa vielä viisi kilometriä. Jotenkin se pelto näytti kartassa ihan järveltä.
Ajaminen Pulkkilanharjun (tai myöhemmin Punkaharjun) läpi on hieno kokemus, mutta maanpinnalta sitä on aika mahdotonta vangita valokuvaan. Yleensä kauneimmat kuvat näistä paikoista on otettu yläilmoista. Mutta autoillessakin mieleen nousee päällimmäiseksi yksi ajatus: kyllä Suomi on kaunis maa.
Sysmä
Saapuminen uuteen majapaikkaan on aina kiinnostava hetki. Oli kyseessä sitten hotellihuone, mökki tai laivan hytti, on aina jännittävää nähdä, millainen tuleva yösija oikeasti on. Leirintämökkimme Camping Sysmässä ei ollut wau, mutta ihan ok. Vaikka mökki oli tarkoitettu kuudelle hengelle, se oli todella pieni, mutta niinhän leirintämökit yleensä ovat. Leirintämökki on tavallaan vain parempi versio teltasta eli vesi ei yleensä kulje sisään eikä ulos, joten vessat, suihkut ja keittiötilat ovat erillisissä rakennuksissa. Sysmässä ne kaikki olivat todella hyviä, varsinkin keittiö oli uusi ja tilava. Samoin uimaranta oli lapsista kiva. Matkamme kaikki leirintämökit ovat hinnaltaan noin 60 euroa/ yö. Sysmässä hinta-laatusuhde on kyllä kohdallaan.
Joskus leirintäalueenkin mökissä saa luotua itselleen illuusion, että on edes jollakin tavalla omassa rauhassa, mutta Camping Sysmässä sellaista oloa ei kyllä pystynyt saavuttamaan. Leirintämökit olivat ympyrässä tasaisella kentällä, joten jos halusi istua terassilla vaikka kahvilla, näkymänä olivat naapurit, jotka istuivat terassilla kahvilla. Mutta tarkeintä oli se, että ensimmäinen päivä oli saatu kunnialla päätökseen. Matka oli alkanut hyvin ja seuraavaksi olisi vuorossa huvipuistopäivä Visulahdella Mikkelissä. Sääennuste näytti hellettä, joten tiedossa olisi varmasti mukavia hetkiä vesipuistossa. Niistä lisää seuraavassa jutussa.
Seuraa meitä Blogit.fi-sivustolla, niin löydät helposti sarjan seuraavan jutun joka perjantai. Voit tykätä sivustamme myös Facebookissa ja jakaa julkaisujamme kavereillesi, jos arvelet heidän tällaisista koko perheen seikkailuista pitävän.
Jatka tästä sarjan seuraavaan osaa: Suomen ympäri 12 päivässä – osa 2
Tästä pääset sarjan edelliseen osaan: Suomen ympäri 12 päivässä – alkusanat
Tammelassa on tullut käytyä useasti. En kuitenkaan ole tuolla näkötornilla vieläkään käynyt, koska Liesjärvi ja Torronsuo ovat aina kiehtoneet niin palon. No, ehkä ensi kesänä sitten…
Kannattaa poiketa joskus tuolla Saaren kansanpuistossa ja näkötornissa samoin. Jotenkin todella erityinen ja viehättävä paikka. Torronsuolla emme ole koskaan kunnolla käyneet, ehkä me suuntaamme sinne ensi kesänä.